Välikankaan kirjapainomuseo  
 
   
 
 
 
 

Kokoelmamme historiasta

heidelbergHeidelberg-tiikelipainokone muuntuu moneksi: kirjapaino Antti Välikankaassa sitä on käytetty niin painamiseen, stanssaamiseen eli muotoonleikkaamiseen kuin foliointiinkin.

frontex

Frontex-sylinteripainokone hankittiin kirjapainomuseon kokoelmiin 1990-luvulla.

Museomme painokonekokoelma on saanut alkunsa kirjapainoyrittäjä Antti Välikankaan innostuksesta kerätä kohopainokoneita 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Tuohon aikaan suomalaiset pienkirjapainot olivat siirtymässä kohopainamisesta offset-painamiseen. Samalla he joutuivat samalla hävittämään aiempia tuotantokoneitaan tuotantokoneensa. Antti Välikangas, joka samaan aikaan oli laajentamassa vuonna 1974 perustettua yritystään, innostui hankkimaan muutamia kohopainokoneita erityisesti tuotantoa varten. Näistä ajoista museossamme kertovat erityisesti Heidelbergin tiikelipainokoneet ja Intertype-rivilatomakoneet. Tällä yhdistelmällä kirjapainossa voitiinkin painaa helposti useita erilaisia töitä, kuten erilaisia lomakkeita ja kortteja.

1980-luvulla vanhojen painokoneiden kokoelma karttui hiljalleen eri puolilta Suomea. 1990-luvun alussa kirjapaino hankki sai kokoelmiinsa helsinkiläisen Lintuvaaran kirjasinvalimon laitteistoa. Lintuvaaran kirjasinvalimosta saatuihin laitteisiin kuuluvat mm. Monotype-kuumaladontakonesarja, Ludlow-otsikkovalantalaitteistoa sekä mittava määrä erilaisia kirjasinvalumalleja. Viimeistään tämän hankinnan jälkeen Antti Välikangas alkoi unelmoida voivansa avata jonain päivänä kirjapainomuseon yleisölle. Hankinnan myötä hänellä olikin kokoelmissaan edustajia lähes kaikista niistä erilaisista tekniikoista, joilla kirjapainoissa oli valmistettu tekstiä kohopainamisen aikaan.

Erikoisuuksia kokoelmiin 1990-luvulla

1990-luvulla Antti Välikangas suunniteli usein kokoelman rakentamista museoksi jollain tavoin. Kirjapainomuseo sai kokoelmiinsa vaasalaisen korkokuvaleikkaaja Herman Mattsonin kaikki laatat, työmallit sekä korkokuvia painaneen koneen. Normaali kirjapainoyrityksen pyörittäminen vei kuitenkin paljon Antti Välikankaan aikaa, ja suunnitelma tuntui pysyvän ikuisesti unelmana. Samaan aikaan painokonekokoelmat karttuivat kuitenkin entisestään. Aina jossain oli kirjapainoyrittäjä, jolla oli tiloissaan painokoneita, joita kukaan ei tuntunut tarvitsevan. Useat soitoista vaativat vastaamaan nopeasti: kone oli saatava pian turvaan jonnekin, sillä muuten se vietäisiin romuttamoon.

2000-luvulla ajatus kirjapainokonekokoelman kasaamisesta yhteen museoksi virisi uudelleen henkiin. Useat kirjapainoalalla työskentelevät henkilöt olivat kuulleet jossain yhteydessä kummallisesta kokkolalaisesta, joka kerää yritykseensä vanhoja painokoneita. 2000-luvulla kirjapainomuseo on saanut useita hienoja lahjoituksia. Vuonna 2008 museo sai lahjoituksena entisen Kainuun Sanomien museon kokoelman.

Kohti kirjapainomuseota

Massiivisen kirjapainokonekokoelman muovaaminen museoksi ei ole ollut helppoa yksityisin voimavaroin. Yksi suurimmista haasteista on ollut ajankäytöllinen. Vuonna 2009 Kirjapaino Antti Välikangas on 37-vuotias yritys, joka työllistää noin kaksikymmentä henkilöä. Yksityisyrittäjän onkin ollut monesti vaikea löytää aikaa rakkaalle harrastukselleen. Vuodesta 2007 eteenpäin kirjapainokonekokoelmaa on pyritty kuitenkin kunnostamaan ja saattamaan museomuotoon entistä järjestelmällisemmin.

Ajan kuluessa Välikankaan kirjapainomuseo on kasvanut painokonekokoelmansa laajuudessa ja monipuolisuudessa mitattuna yhdeksi suurimmista pohjoismaalaisista kirjapainoalan historiaa sivuavista museoista. Kokoelma esittelee myös aihetta, joka on jäänyt varsin vähälle huomiolle kirjapainoalan historiassa: pienten yritysten historiaa.

 

 
 
 
 
Välikankaan kirjapainomuseo, Tullikamarinkatu 3, 67100 Kokkola. Puh. 040 5162311.
 
  palkki